Losing my mind on a tiny error

Takapakkia.

Ei olisi pitänyt mennä kahdeksi päiväksi porukoille. Siellä on kamalan vaikea olla syömättä. Äiti tekee aina lohta, kun menen sinne. Hän tietää, että olen ihan hulluna loheen. Nykyään minun on paljon helpompaa vastustaa esim. suklaata, kun paistettua lohta... Mikä minua vaivaa.
Joka tapauksessa söin kalaa ensin keskiviikkona illalla ja sitten vielä eilen lisää riisikakkujen päällä.
Lopulta päätin, että kun kerran olen jo mussuttanut kaikenlaista, voin samantien pitää boostauspäivän pitkästä aikaa. Hain sitten kaupasta kotiin illaksi karkkia ja nachoja. Uskokaa tai älkää, jokin aika sitten söin yhteen menoon kokonaisen nachopussin ja koko Wiener Nougat- suklaarasian kerralla. Tulihan siitä ähky ja paha olo, mutta aika vaivatta ne silti upposivat!
Eilen söin 200 g karkkia ja reilu 100 g nachoja ja en vain saanut enempää alas. Heitin sitten surutta loput roskikseen ja loppuiltana en sitten paria näkkäriä lukuunottamatta enää syönytkään mitään.
Suolaa tuli kyllä varsinkin eilen syötyä ihan kamalasti. Tykkään suolaisesta kalasta ja lisään aina riisikakkuihin ja nachoihin suolaa. Tosi terveellistä!
Ja kyllä huomaa, että suolaa on tullut vedettyä, koska turvottaa ja paino noussut 50.5.

Tänään on nestepäivä. Minulla on huomenna ja ylihuomenna tärkeää menoa, enkä haluaisin pursuta uusista housuistani. Löysin yhdet kivat housut (kokoa 32, mutta Espritin koot on minusta isoja, joten koko 34 on kyllä lähempänä totuutta), mutta eivät nekään kivoilta näytä, jos ne kiristää ja maha on turvoksissa!
Tänään on tehty jo yksi 1,5 tunnin koiralenkki ja koitan jaksaa vielä toisen samanlaisen + vatsoja...
Nyt pitää tsempata, pitää saada tarpeeksi painoa pois ennen joulua, etten sitten muutamassa päivässä porukoilla liho 60-kiloiseksi! Onneksi on koirat, niin ei ihan voi moneksi päiväksi majoittautua sohvan nurkkaan mussuttamaan herkkuja, vaan saa väkisinkin edes jotain liikuntaa juhlapäivinäkin!

Just be true to who you are

Paino  49.1.

Tunnen yhä itseni jättiläiseksi. Tavoitepainooni on matkaa 1.1 kg ja en ole yhtään tyytyväinen.
Vatsa tuntuu yhä ihan liian isolta ja löllöltä, vaikka teen joka päivä vatsalihaksia sen minkä jaksan. Ilmeisesti kuitenkin teen niitä liian vähän, kun tuloksia ei vieläkään selkeästi näe. Päätin, että otan uudeksi tavoitteeksi 46 kg. Luulen, että se voisi olla sopiva minulle.
Epäilyttää vähän tuo vaakakin. Ei olisi ensimmäinen kerta, kun se valehtelisi. Toisaalta siihen on ihan hetki sitten vaihdettu paristot. Pitäisi varmaan olla 10 vaakaa ja punnita niillä kaikilla joka kerta. Huomenna menen porukoille, joten punnitsen siellä heidän vaa'allaan. Tosin heidän vaakansa ilmoittaa painon aina vähän yläkanttiin, mutta parempi niin!
Olisi ihanaa päästä 46 kg vielä ennen joulua.

Tänään pitäisi mennä käymään keskustassa ostamassa housut. Tarvitsen viikonlopuksi siistit housut yhteen juttuun. Ei yhtään huvittaisi shoppailla, varsinkaan housuja! Minulla on suorastaan traumoja housujen ostosta. Kaikki varmaan tietävät sen tunteen, kun yrittää hiki hatussa kiskoa liian pieniä housuja jalkaansa ja tuntuu, ettei mitään istuvia housuja löydy. Se on vaan niin hirveä tunne. Ja varsinkin tällaisessa tilanteessa, kun oikeasti tarvitsee ne housut! No, pitää toivoa parasta, että löytyisivät heti ekasta kaupasta.

It's ok not to be ok

Paino tänään 49.9.

Pidin noin viikon paaston ja join vain vettä ja karpalomehua, sekä muutaman hedelmäsmoothien. Nyt olen pikkuhiljaa alkanut taas syömään, ensiksi vain vähän banaania ja riisikakkua.
Toivon, että pääsisin 48 alle ennen joulua. Sitten voisin antaa itselleni luvan syödä jotain herkkuakin.

Eilen kävin kampaamossa. Olen onnellinen, että olen löytänyt hyvän kampaajan, kehen luotan. On kiva käydä kampaajalla, joka tietää mikä minulle sopii ja mikä ei. Olen aina tosi tyytyväinen lopputulokseen.

Tänään sen sijaan pitäisi mennä taan pitkästä aikaa hammaslääkäriin, kun yksi hammas alkoi taas kiukutella. Kamala paniikki...

Ihanaa, kun on tullut kunnon talvi. Koiratkin ovat innoissaan ja itselle on helpompaa, kun ei tarvitse joka lenkin jälkeen pestä ja kuivailla kuratassuja.
Sen sijaan kun olen muutenkin ihan jäässä koko ajan, niin kovat pakkaset eivät sitä asiaa yhtään helpota. Sisälläkin olen koko ajan usean vaatekerroksen ja paksun peiton alla. Ulos mennessä vaan lisää vaatetta päälle ja paksut ulkovaatteet vielä lisäksi. Silti olen ihan hypotermiassa joka kerta.
Olisi ihanaa joulun jälkeen lähteä jonnekin lämpöiseen pariksi kuukaudeksi lämmittelemään ja sulattamaan tätä koko kehon vallannutta kylmyyttä. Minun tilanteessani se vain taitaa olla mahdotonta...
Tänäänkin aamulenkillä olin niin jäässä, että jännitin koko vartaloani ja lopulta verenkierto niskassa jumitti ja silmissä vain sumeni. Tuli tosi häijy olo. Nyt kyyhötän taas peiton alla lämmittelemässä, jotta olo vähän paranisi ja voisin mennä kuumaan suihkuun.