Outo tunne. Olen puuhannut tänään jo ties mitä ja kello on vasta vähän vaille 11. Tuntuu, kuin aika olisi pysähtynyt. Ja se tuntuu hyvältä. Saa tehdä rauhassa, mitä haluaa ja ei ole kiire minnekään. Sen siitä saa, kun päivärytmi kääntyy niin, että mennään nukkumaan kymmeneltä ja herätään seitsemän jälkeen. Olen lopettanut kokonaan iltasyömisen ja minusta on ihan vahingossa tullut pirteämpi ja hyväntuulisempi.
Okei, toki vieläkin stressi laukaisee mussa syömishimon, mutta koska stressiä on vähemmän, myös ahmiminen on jääny vähemmälle. Lisäks kun on pirteempi ja levännyt niin ei stressaakaan niin helposti. En tiedä miten kaikki muuttuu sitten, kun palaan duuniin ja joudun olee huolissani koirasta, joka jää yksin kotiin (onneks alkuun vaan pariks tunniks), mutta koitan rauhoittaa sekä itseäni, että koiraa pikkuhiljaa rauhallisesti totuttamalla sitä yksinoloon.
Tänään oli tarkoitus käydä taas vaa'alla, mutta muistin sen vasta, kun olin jo lapannut lautasellisen muroja naamaan... No, yritetään uudestaan huomenna.
Kalorit on olleet joka päivä 1000 molemmin puolin, eli ei paha. Sen sijaan syön vieläkin ihan vääriä ruokia. Koitan päästä mahdollisimman vähällä ajankäytöllä ja vaivalla, joten aamupala on usein murot ja appelsiinimehu, päivällä ku vihdoin tajuun olevani kuolemassa nälkään syön nuudeleita ja raejuustoa/fetaa ja illalla jossain kohtaa hotkasen jonkun jäätelön tai suklaapatukan tms. Eli terveellisyydellä en tosiaankaan pääse rehvastelemaan, mutta välipalat oon jättäny pois (koska en vaan ehi syödä) ja kaloritkin laskis mukavasti, jos jätskin tai suklaan sijasta söisin vaikka leivän tai jugurtin.
Toinen mikä rajoittaa syömistä on se päätös, et meillä syödään vain ja ainoastaan ruokapöydän ääressä, kunnes pentu on oppinu täysin, et se ei tuu koskaan saamaan mitään pöydästä. Ja ruokapöydän ääressä syöminen ilman lukemista tai telkkaria tai tietokonetta on ihan äärimmäisen tylsää (yksin varsinkin), koska ei voi keskittyä oikeen muuhun kun ruokaan, joten siinä ei paljon extraa viitsi syödä. Kannattaa kokeilla!
Tänään mennään vähän kattelee kauppoihin sitä mun ja koiran matkaa ajatellen. Pitää valmistautua moneen eri asiaan. Toivottavasti se matka menis ilman ongelmia, mut toisaalta kun on musta kyse, niin jotain mutkia on varmasti luvassa! Yritän ajatella sen mun ja koiran ekana yhteisenä lomana...
Ja uusi lukija, kiitos ja tervetuloa!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Ole hyvä ja jätä kommenttia. Sekä risut, että ruusut tervetulleita.