Vaikeuksien kautta (ehkä vielä joskus..) voittoon?!

Jos jaettaisiin jotain Maailman epäonnistunein paskapää laihduttaja -palkintoja, olisin siinä kategoriassa todella vahvoilla, ellen jopa ylivoimainen.
Olen ihan lyhyessä ajassa pilannut kaiken. Kaikki se, mitä saavutin alkuvuodesta on menetetty. No ei onneksi ihan kaikki, mutta suurilta osin silti.

Mitä sitten tapahtui? Kaikkihan sujui niin hyvin.
Niinpä sujuikin, kunnes jouduin menemään hammaslääkäriin kovan säryn vuoksi. Minulla oli hampaassa reikä, joka oli tulehtunut ja se jouduttiin juurihoitamaan.
Lisäksi minulle määrättiin antibioottikuuri.
Olen koko elämäni aikana syönyt ehkä kaksi tai kolme antibioottikuuria loppuun. Yleensä en edes hae lääkkeitä apteekista tai olen joutunut keskeyttämään kuurin.
Nyt minua kuitenkin uhkailtiin, että tulehdus voi levitä, jos en syö lääkkeitä loppuun. Siitähän se painajainen sitten alkoi.
Kaikki, mitä olin saavuttanut valui hukkaan. Vatsani turposi ja oli hirveän kipeä, suupieleni halkeilivat, iho kuivui ja kutisi ja hirveä makeanhimo koko ajan. Ja koska olin niin pahalla tuulella kaikkien oireiden takia ajattelin, että mitä paskan väliä. Tankkasin karkkia ja herkkuja, kuin en olisi koskaan ruokaa nähnytkään.
Lihoin kymmenen päivän kuurin aikana varmaan monta kiloa.
Ymmärrän, että paastoilu ja karkkilakot ym. voi päättyä ahmimiseen, mutta ennen ensimmäistä antibioottitablettia minulla ei ollut mitään vaikeuksia kieltäytyä herkuista. Miten pienestä asiat voivatkaan kääntyä päälaelleen.

Ja koska kyseessä oli minä, masennuin kiristävistä housuista ja palanneista vatsakivuista ja "lohdutin" itseäni melkein päivittäin karkilla tai muulla epäterveellisellä... Olin taas samassa oravanpyörässä, missä olin ennen joulua. Lihominen masentaa, masennusta hoidetaan herkuilla, herkut lihottaa.
En ole käynyt pitkään aikaan vaa'alla. En halua nähdä niitä lukuja, pelkään että sekoan lopullisesti.

EN VOI KUITENKAAN ANTAA NYT PERIKSI!

Olen kirjoittanut kalenteriini, että vappupäivänä minä painan 48 kiloa. RIIPPUMATTA SIITÄ, onko tämänhetkinen painoni 55 kg tai 75 kg, minä aion pysyä siinä lupauksessa.
Nyt on aika ottaa kovat keinot käyttöön.

1. Kävin hankkimassa salikortin. Vappuun asti teen vähintään 5 kertaa viikossa joko salitreenin tai Jillian Michaelsin vatsalihastreenin DVD:ltä.
Kuitenkin joka päivä lenkkeilen lisäksi koirien kanssa + ryhdyn pyöräilemään ainakin välillä töihin ja salille, jos on hyvä ilma.

2. Lopetan kaiken turhan epäterveellisen syömisen. Karkit ja sokeri ovat jälleen pannassa, samoin suurin osa hiilareista. Palaan siis samanlaiseen ruokavalioon, kuin ennen tuota antibioottihelvettiä.

3. Aloitan SG-dieetin. Jos alkaa tuntua, etten pärjää noin vähillä kaloreilla, lisään niitä vähän, mutta kyllä tuo 30 päivää nyt luulisi onnistuvan.


4. Käyn vaa'alla kerran viikossa. Haluaisin kyllä käydä joka päivä, mutta ei se todellisuudessa mitään hyödytä. Vaakapäiväksi otan perjantain, eli ensimmäinen punnitus on viikon päästä.

Olen nyt jo pari kertaa käynyt salilla, mutta nyt alkaa todellinen treeni. Ainoa ongelma salitreenauksessa on se, että jos on pitkä työpäivä, en voi mennä salille (ainakaan suoraan töistä tai juuri ennen töitä), koska koirat eivät voi olla yli 9 tuntia yksin kotona. Ja toisaalta on se itsellekin aikamoinen tapporupeama ensin vetää salitreeni ja sitten 8h töissä.
Mutta sellaisina päivinä yritän ehtiä tehdä JM-vatsatreenin, se kun kestää vain noin puoli tuntia.

Ja ainiin, lupaan myös postata ahkerammin! Ainakin muutaman kerran viikossa, jotta voin kertoa syömisiä ja liikuntoja.

Montako kiloa teillä on vielä pudotettavaa ennen kesää (vai onko teillä joku muu tavoitepäivämäärä)? Mikä on teidän suunnitelmanne viimeisille kuukausille?