torstai 14. huhtikuuta 2011
Mä voin kertoo itsestäni kaiken, mutta silti, sä et tiedä mitään
Eilen oli ihan järkyttävä päivä. Taidan oikeasti olla tulossa hulluksi. Sain ihan hirveitä ahdistuskohtauksia ja elämä tuntui taas kerran niin merkityksettömältä, kuin ikinä vaan mahdollista.
Aamu alkoi vielä ihan hyvin, kävin 50min lenkillä koiran kanssa ja söin normaalin aamiaiseni. Sitten jossain vaiheessa vain napsahti. Tunsin itseni jotenkin ihan hyljeksityksi ja hirveän yksinäiseksi. En tiedä johtuiko se jostain facebook-statuksista vai jostain muusta, mutta lopulta vain ryntäsin kauppaan ja tulin sieltä herkkujen kanssa kotiin. Ja eihän ne vielä riittäneet vaan piti vielä pyöräillä Mäkkiin!
Tungettuani kaiken paskan sisälleni ahdistus ei ainakaan helpottanut. Taistelin hirveää ahdistuskohtausta vastaan ja lopulta tajusin raapineeni toisen käden ranteen verille. Jotenkin ajatukset sen jälkeen vähän kirkastuivat. Otin askelmittarin ja lähdin ulos. Päätin, että kävelen niin kauan että olen kuluttanut 250 kalorin edestä, käännyn ympäri ja palaan kotiin. Niin sitten tein. Kulutin 530 kcal ja kävelin noin 8,5km. Olo oli paljon parempi, vaikkakin tuo 500 kaloria oli vain pieni murto-osa siitä, mitä olin syönyt...
Tänä aamuna paino onneksi oli kuitenkin pudonnut ja motivaatio korkealla. Päätin, että pyrin kuluttamaan aina etukäteen kalorit, mitä aion syödä. Askelmittari on kätevä apu. Tänään koiran aamulenkillä kulutin 165 kcal ja aamupalalla söin 150 kcal. Puolen tunnin kuluttua lähden pennun kanssa puolen tunnin kävelylle ja sen jälkeen teen vielä oman lenkin. iistä tulee yhteensä suunnilleen reilu -300 kcal ja lounaaksi syön sen jälkeen wokkia, tonnikalaa ja ananasta eli noin 200 kcal. Illalla vielä yksi lenkki koiran kanssa (n. -160 kcal) ja iltapalaksi jugurttia ja pähkinöitä (n. 200 kcal), eli kaikki kalorit kulutettu päivän päätteeksi.
Näin yritän nyt jatkaa. Sunnuntaina saattaa mennä kalorit yli, koska mennään porukoille juhlimaan isän synttäreitä. Piti tosiaan mennä jo viime viikonloppuna, mutta iskä oli sairaana... Siksi viime viikonloppu sujuikin niin hyvin... Yritän kuitenkin viikonloppunakin tehdä pitkiä lenkkejä koirien kanssa, niin tulee ainakin mahdollisimman paljon kulutettua, jos sitten syökin enemmän.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Koira(t) on kyllä 'käteviä' olentoja, ilman mun koiraa en olis varmaan koskaan laihtunu näin hyvin nyt ku oon. Joka päivä joutuu/pääsee meneen lenkille, koska on PAKKO hoitaa koira(t). Kiitos niille! :'D
VastaaPoistaTsemppiä!