Varoitan jo etukäteen, että nyt tulee taas sellainen valitusryöppy, että apua... Just nyt ei vaan aivoissa ole kauheen aurinkoisia ajatuksia ja haluun purkaa ulos kurjat.
Ensinnäkin oon varma, et oon lihonut. En uskalla mennä vaakaan, koska jos meen ja saan vahvistuksen epäilyilleni meen paniikkiin. Mulla on hirvee olo! Löysä ja läski ja saamaton. En haluis ajatella näin, mut en voi sille mitään. Haluisin lenkkeillä ja tehdä lihaskuntoa, mut mua pelottaa ajatus lähteä juoksemaan, jos en jaksakaan. Entä jos hengästyn jo ekan puolen kilsan jälkeen niin, etten pysty jatkamaan?! Entä jos en saa tehtyä enää 300 vatsalihasta?!
Toiseks: syön vieläkin vaan koko ajan ihan väärin. Oon maailman pahin epäonnistuja tässäkin asiassa. Okei, en oo pitkään pitkään aikaan saanut ahmimiskohtausta, eli tyhjentänyt viidessä minuutissa kaappien sisällöt tai rynnännyt lähikauppaan ostamaan kaikki herkut, mitä ikinä mieleen tulee ja syöksynyt kotiin tunkemaan ne kurkusta alas. Eli kai tää on parempi, kun se. Mutta silti syön joka ikinen päivä jäätelöä ja leipää ja ranskalaisia ja suklaata ja ties mitä.
Mä niin haaveilen, et pääsisin joskus jonnekin "läskileirille" missä olis ohjattua liikuntaa monta kertaa päivässä ja joku tekis valmiiks terveelliset ateriat, eikä tarttis itse tuskastella ja mennä lopuks siitä mistä aita on matalin ja heittää ranskikset uuniin tai tulla Mäkkärin kautta kotiin töistä.
Muutenkin olis ihanaa, kun vois keskittyä tähän projektiin ja työt ja muut menis siinä sivussa. Nyt joudun käymään duunissa ja lukee tenttiin ja mulla ei riitä enää energia miettimään terveellisiä vaihtoehtoja ja itseni hoitamista. Etenkin perjantain tentti ahdistaa, kun se aihe ei yhtään nappaa, eikä siis jaksais lukee. Mut sit taas stressaa, koska on pakko lukee, et se menis ees jotenki hyvin ja sit kun stressaan niin vaan syön.
Lisäks mua ahdistaa se, että MIKSI vaikka oon normaalipainoinen, siis IHANNEpainoinen niin näytän turvonneelta ja isolta?! Tiedän monia ihmisiä, jotka on normaalipainon ylärajoilla ja ne näyttää silti tosi sopusuhtaisilta ja kauniilta. Mä taas näytän siltä, kuin olisin raskaana tai muuten vaan aina syönyt liikaa (mikä siis kyllä onkin totta...) ja tää asia ärsyttää todella paljon. Pitääkö joidenkin ihmisten sitten vaan laihduttaa itsensä alipainon puolelle, että näyttäis ees sopusuhtaiselta...?! Ilmeisesti.
Haluisin vaan näyttää hyvältä, kun kevät ja kesä tulee, enkä olla taas se valas, joka ahdistuu kesävaatteissa ja näyttää kamalalta rannalla. Miks tää ei vois olla vähän helpompaa!
Nyt mua alkaa ahdistaa tää valituksen määrä. Varmaan muiden kiva lukea tällaista itsesääliä, mutta pakko saada tää ulos ja tää blogi nyt on tällä hetkellä ainoa tapa purkaa nää asiat.
Yritän nyt tehdä taas jonkunlaisen ruoka-liikunta-suunnitelman ja -tavoitteen ja kerron sen sitten täällä, kun se on valmis. Mut ensin pakko tsemppaa siihen tenttiin, vaik varmaan ehdin tässä stressatessa lihoo viel 20 kiloa, ennen kuin perjantai koittaa...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Ole hyvä ja jätä kommenttia. Sekä risut, että ruusut tervetulleita.