perjantai 26. maaliskuuta 2010
Pysähtynyt iltapäivä
Aika on taas pysähtynyt ja se tuntuu hyvältä. Ei tarvitse mennä minnekään, eikä olla missään tiettyyn kellonaikaan. Radio soittaa musiikkia ja aurinko paistaa ikkunoista. Koira nukkuu auringon lämmittämällä lattialla. Ihana kevät.
Tänään alkoi päivä tosi hyvin. Vaihdoin aamiaismurot ja appelsiinimehun puuroon ja mansikoihin, joten säästin siinä muutaman kalorin... Mutta sitten alkoi ahdistaa jäätelö pakkasessa ja löysin itseni lappaamasta sitä kitaani! Argh, tosta jäätelöstä on tullut mulle hirvee painajainen. Jos sitä on pakastimessa, niin ajattelen sitä KOKO AJAN ja huomaan lähestyväni pakastinta jatkuvasti. No, ainut hyvä asia oli se, että nyt se paketti sentään loppui ja sitä ei ollut edes kovin paljon jäljellä, mutta kaikki jäätelö on liikaa. Se täällä porukoilla asumisessa on pahinta, että nekin jätskit äiti on ostanut isälle, ei mulle (vaikka tottakai saan sen mielestä niitä syödä, jos haluan), mutta jo tieto että samassa rakennuksessa on jotain herkkuja saa mut sekoomaan.
Katsoin kerran yhden ohjelman, jossa jollain naisella oli syömisongelma, samantyyppinen kun mulla. Se siis söi kaikki herkut, mitä talosta löytyi... Se haki sitten apua tähän ongelmaan hypnoosista. Ja se toimi! Sen hypnoosin avulla ne yritti etsiä syytä syömisongelman syntymiseen ja siihen miksi ne kaikki ruuat oli pakko itseensä ahtaa. Jälkeenpäin se nainen kertoi, ettei enää tunne tarvetta syödä, muuta kun silloin, kun oikeasti on nälkä. Jos itselle tulisi mahdollisuus kokeilla tuollaista hoitoa, en epäröisi hetkeäkään. Ei kai siinä mitään vois hävitäkään... Joka tapauksessa musta alkaa tuntua, että jäätelöstä on tullut jo todellinen ongelma.
Tänään syöty tähän mennessä siis:
Puuro + mansikat 165
Jäätelö 264
Porkkanakeitto + raejuusto 100
Yht. 529 kcal
Ja kuinka inhimillisemmältä toi lista tuntuis ilman tuota jäätelöä. Se olis vaan 265 kcal!!! Onneks sentään oon jo käyny koiran kaa suht pitkällä lenkillä ja myöhemmin mennään viel koirapuistoon riehuu + iltalenkki. Porkkanakeitto loppui, joten illalla pitää skarpata ruokien suhteen. Itsetehty porkkanakeitto (jossa ei ole mitään muuta, kuin porkkanaa ja sipulia + mausteet) on mun turvaruokaa. Se on oikeestaan ainut lämmin ruoka, josta ei tule yhtään huono omatunto ja näin ollen se on oikeestaan ainut ruoka, jonka syömisestä voin nauttia. Ja kun sitä on kattilallinen jääkaapissa, tunnen oloni aika turvalliseksi, koska ei tarvii miettiä mitä söisi ja lopulta ahdistua ja ruveta ahmimaan. Parasta siis mennä tänään koirapuistoilun jälkeen kauppaan ostaa lisää porkkanoita...
Käytiin muuten eilen tosiaan katsomassa se A Single Man. Pakko myöntää, ettei ehkä ollut juonellisesti parhaita leffoja, mitä oon nähnyt. Mutta se, miten se oli kuvattu oli ihan uskomatonta. Ja se miten kauniita ne kaikki henkilöhahmot oli! Ihan mielettömän HIENO elokuva siis. Suosittelen ehdottomasti kaikille!
Nyt tiskaamaan... Tai ehkä koiran viereen aurinkoon lämmittelee.
Tunnisteet:
elokuvat,
kevät,
koirat,
ruoka,
syömishäiriö
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Ole hyvä ja jätä kommenttia. Sekä risut, että ruusut tervetulleita.