20 päivää

Meni sitten eilinen ihan päin helvettiä. Siis ei syömisten takia onneks, mut kaikki muu epäonnistui sitten senkin edestä.
Meidän piti tosiaan mennä sinne leffaan. Laittauduin jo valmiiksi ym. mutten voinut lähteä, ennenkuin olin kysynyt äidiltäni milloin hän tulee kotiin. En voi jättää koiranpentuani kotiin, jos en tarkalleen tiedä kuinka kauan se joutuu olemaan yksin. No, laitoin äidille viestin jo puoli 11. Ei vastausta. Yhden aikaan ryhdyin soittelemaan, sillä minun piti lähteä kolmelta, jotta ehtisin noutaa liput. Soittelin noin vartin välein, mutta ei vastausta. Tässä vaiheessa aloin olla jo sekä kiukkuinen, että huolestunut. Eikä auttanut, kuin ilmoittaa ystävälleni, etten pääsekään. Enhän voinut jättää pentua kotiin, jos äidille olisikin sattunut jotain. Silloin kukaan ei olisi tullut moneen tuntiin. Ja voitte uskoa, että otti päähän kun äitini sitten myöhemmin soitti ja sanoi, että hups, puhelin oli unohtunut laukkuun, eikä näin ollut lähettyvillä! Haloo, mitä varten matkapuhelimet on keksitty?! Sitä varten, että henkilön saa kiinni. Ja ymmärrän, että puhelin joskus unohtuu kauemmaksi, eikä sitä aina kuule, mutta kyllä mä ainakin 4,5 tunnin aikana jo jossain kohtaa pauhelintani kaipaan, sillä en antais ikinä anteeksi itselleni, jos jollakin mun läheiselläni olisi joku hätä, eikä se sais mua kiinni!
Äiti oli tietenkin sitä mieltä, että oon ollut taas turhaan huolissani ja stressannut ihan mitätöntä juttua ja lisäksi huolehdin kuulemma liikaa koirastani. Se ei varmaan itse olisi yhtään huolissaan, jos mä en 4,5 tunnin aikana vastais yhteenkään puheluun tai viestiin...! No, sinne meni sitten leffailta ja eniten suututtaa se, että mä en taaskaan saa mitään ymmärrystä tässäkään asiassa, vaan MÄ olen taas se idiootti, joka huolestuu turhasta. Ja paskat.
Pahantuulisena aloin sitten tiskaamaan enkä huomannut altaassa olevaa haljennutta lasia. Seurauksena vasemman peukalon niveleen jäätävä viilto! Voin kertoa, että sitä verta sitten riitti!
Jotenkin tuntuu aina, että kun yksi asia kusee, niin kaikki muut asiat menee pieleen heti perässä. En tiedä johtuuko se omasta asenteesta, mutta silti. Tulee vaan sellainen olo, että miksi edes vaivauduin nousemaan sängystä...

Syömiset meni eilen onneksi hyvin kuitenkin. Eilen kertomieni lisäksi söin vielä vähän kasvissosekeittoa + raejuustoa, yhden päärynätuutin (165kcal) ja muutaman lakun. Otin myös jättiannoksen suklaajätskiä, mutta tajusin ekan lusikallisen jälkeen mitä oon tekemässä ja jätskit lensi vessanpönttöön. Vähän säälittää... Mutta porukat ois huomannu, jos oisin laittanu takas pakettiin...

Liikunnat oli eilen vaan kolme puolen tunnin lenkkiä. Tänään yritän jaksaa tehdä yhden lenkin ilman koiraakin. Kävelyä siis kuitenkin. En uskalla tässä nuhassa vielä juosta.

Tänään oon syönyt puuron + mustaviinimarjoja ja muutaman lakun + pepsi maxia.

Niin ja unohdin sitten, että tänään piti olla punnitus... Tajusin sen vasta, kun olin jo juonut ison lasillisen vettä, enkä sitten viitsinyt enää mennä. Huomenna sitten on pakko...