Tänään minä hymyilen

Jos kaikki menee hyvin, koiranpentu tulee tänään illalla. Tai siis menemme hakemaan sen kotiin. Tai viimeistään huomenna iltapäivällä, mutta toivottavasti jo tänään. Me asumme aika lähellä kasvattajan kotia, joten pääsemme lyhyellä varoitusajalla. Pentuja kun ei ole hyvä olla kaikkien samaan aikaan hakemassa. En jaksaisi odottaa. Tänään vielä menen ostamaan pennulle ruokaa. Eniten minua jännittää, että miten koirani suhtautuu pentuun. Tai olen kyllä ihan varma, että hyvin. Tosin se varmasti ihmettelee, että miksi tuo kaveri jää meille yöksi, kun aina vieraat lähtevät illalla ennen kuin mennään nukkumaan.
Minä olen ylpeä siitä, että olen onnistunut kasvattamaan koirani kiltiksi ja sosiaaliseksi, mutta melko nöyräksi. Lenkillä se osaa vapaanakin ohittaa vastaantulevat koirat rauhallisesti. Välillä tulee vastaan sellaisia koiria, jotka vastaantulijan nähdessään heittäytyvät maahan ja kieltäytyvät liikkumasta. Ja sitten kun kävelemme koirani kanssa niistä ohi ne yrittävät hyökätä kimppuun. Minusta sellaisten koirien koulutuksessa on jotain vialla.
Itse olen lukenut Cesar Millanin kirjoja ja vaikka hän herättääkin toiminnallaan ihmisissä ristiriitaisia tuntemuksia, niin kirjoista on ollut tosi paljon apua koirani kasvatuksessa. Tosin on asioita, joista olen hänen kanssaan eri mieltä ja siksi hypin jopa kokonaisia kirjan kappaleita yli, mutta samalla olen löytänyt myös hyviä neuvoja.
Enkä kyllä ikinä kadu sitä, että otin koiran! Nykyään jopa nautin käydä koirapuistossa. Ensinnäkin siksi, että oma koirani käyttäytyy niin esimerkillisesti siellä, ettei minun tarvitse stressata ja toiseksi se on ihan hyvä paikka harjoitella sosiaalisia taitoja kaikenikäisten ihmisten kanssa, koska aina löytyy aihetta juttuun. Omat ja toisten koirat.

Ajattelin muuten ryhtyä pitämään koirilleni erikseen omaa blogia, jottei tästä blogista tulisi lopulta koirablogia... Eli jos sattumalta joku teistä olisi kiinnostunut lukemaan hauvojen blogia, niin laittakaa kommentilla tai maililla sähköpostiosoitteenne, niin annan osoitteen blogiin. Siis sitten, kun sellainen on perustettu.

Onneksi maha parantui eilen melko nopeasti. En vain vieläkään voi oikein käsittää mistä se johtui. Ehkä se oli kofeiinin puutetta, kun en ole viime päivinä juonut ollenkaan pepsiä ja energiajuomiakin vain ihan vähän. Ehkä vähän kaukaa haettu. Mutta en minä ollut edes syönyt mitään epätavallista. Tuntuu vain "epäinhimilliseltä" kärsiä vatsakivuista, jos on vielä onnistuneesti vältellyt maitoa ja muita allergisoivia asioita.
No, nyt ollaan porukoilla joten limuakin riittää. Ehkä masuni on nyt tyytyväisempi...?

Nyt hyvää viikonloppua kaikille ihanille, jos en kerkiä ennen ensi viikkoa bloggailemaan!