Olen ollut viime aikoina tosi välinpitämätön. En ole välittänyt blogistani, enkä syömisistäni enkä paljon muustakaan. Elämässä on ollut asioita, joita oon joutunut pohtimaan niin paljon etten ole jaksanut miettiä muuta.
Olen lihonut varmaan ties kuinka paljon. No tarkemmin ajatellen en kai ihan hirveästi, koska vaatteet ei tunnu juuri pienemmiltä, mutta vatsa ainakin tuntuu turvonneelta ja olo on raskas. Vaa'alle en kuitenkaan aio mennä ainakaan vielä pariin viikkoon. En uskalla! Oon sen verran herkkänä nyt, että paha pettymys ajaa mut ihan varmasti tekemään tyhmyyksiä. Yritän nyt vaan parhaani elämässäni ja punnitsen sitten parin viikon päästä. 21.1 voisi olla sopiva päivä. Joka tapauksessa pyyhin noi kaikki ruksit tuolta sivupalkista, koska en nyt yhtään tiedä paljon painan niin alotan alusta koko homman.
Viime vuosi oli tosi sekava. Olin tosi väsynyt koko vuoden, en jaksanut hoitaa loppuun mitään asioita ja rikoin välejä kavereihin. Tai en tiedä voiko puhua kavereista. Tarkoitan ihmisiä, joita oon pitäny kavereina, mutta jotka tiukan paikan tullen puukotti selkään sen sijaan, että olis auttanu ja ymmärtänyt. Että sinänsä hyväkin päätös. Mun nykyiset jäljellä olevat oikeet ystävät on todella luottamuksen arvoisia.
Joka tapauksessa nyt viime aikoina mietittyäni tajusin, että oon tosi pitkään eläny muita varten sen sijaan että olisin tehny asioita itseni takia. Oon yrittäny vaan todistella muille mihin kaikkeen pystyn, jos haluun vaikken oikeesti itse ole edes halunnut...
Tätä mietittyäni päätin tehdä muutamia uuden vuoden lupauksia:
1. Teen asioita, joita MÄ haluan.
Lopetan muiden kuuntelemisen ja en suostu tyhmiin projekteihin, joihin oisin ryhtyny vaan siks, että joku arvostais mua enemmän tai olis musta ylpeä. Aion vihdoin nyt keväällä osallistua yo-kirjotuksiin (tämän päätin tosin jo viime vuonna syksyllä). Mulla on lievä keskittymishäiriö, eli lukeminen ja uusien asioiden opetteleminen on mulle vaikeeta, mutta se olis mulle tärkeetä ja siks aion tehdä sen nyt häpeilemättä yhtään sitä, että oon jättäny sen näin myöhäseen...
Lisäks koitan löytää työn, missä oikeesti viihdyn ja alan pohtia haluunko vielä opiskella jotain. Mut vain jos löydän linjan joka OIKEESTI kiinnostaa mua.
2. Laihdutan
Tänään meen ostaa uuden salikortin, käyn vähintään 4 kertaa viikossa salilla. Lisäks teen tanssitreenin myös vähintään 4 kertaa viikossa. Pidän kerran viikossa päivän milloin saan syödä karkkia tai jätskiä, muuten tähtään alle 600kcal päivässä. Jos siltä tuntuu niin lasken sitä jossain vaiheessa, mutta mun on saatava syömiset suhteutettua mun verensokeriarvoihin, jotta en saa mitään kohtausta, koska sen seurauksena syön aina liikaa...
Saan käydä baarissa, jos siltä tuntuu, koska tanssin aina niin paljon, että en mä baari-illoista liho. Sitä paitsi juon lähes pelkästään light siidereitä just diabeteksen takia. Sen sijaan baarin jälkeen meen SUORAAN KOTIIN ja syön jotain järkevää Mäkkäri- tai grillimättöjen sijaan... Toi voi olla vaikee toteuttaa, mutta kyllä mä oon siihen monesti pystyny, joten voin ihan hyvin ottaa sen tavaksi. Samalla tavalla kun on otettu tavaksi vetää ne mäkkiateriat baari-illan päätteeks...
Lopetan laihduttamisen, kun painan 48kg. Musta tuntuu että se on sopiva luku. En kuitenkaan lupaa mitään, koska voi olla että näytän silloin vielä liian isolta ja haluun jatkaa 45kg:een. Tai sitten oon tyytyväinen jo 50kg:ssa ja haluun lopettaa jo silloin.
Lisäks aion olla kiltimpi itseäni kohtaan. En kiduta itteäni, jos mokaan vaan palkitsen kun oon pärjänny. Sopivia palkintoja vois olla kampaaja, hampaiden valkasu, uudet farkut... Noh, sitä ei kai tarvii viel miettiä. Eka palkinto vois olla 54kg:ssa.
Enempää en uskalla lupailla... Oon huono pitää lupauksia ITSELLENI, mutta uskon, että noihin pystyn.
Niin ja sen vielä lupaan, että päivitän blogiani hiukan ahkerammin... Tajuun jos kukaan ei jaksa tätä lukea, mutta kiitos silti TEILLE lukijoille, jotka ovat yhä tallella<3
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Ole hyvä ja jätä kommenttia. Sekä risut, että ruusut tervetulleita.