Not me! Mutta päivä on onneks alkanu ihan hyvin. Oon syönyt aamulla smoothien ja puolikkaan leivän, ja päivällä vähän nuudeleita ja raejuustoa. Tunnin päästä lähden salille ja sit kirjastoon lukee iltaan asti.
Tajusin juuri, että käytän nykyään melkein aina samoja vaatteita. Siis ei SAMOJA joka päivä vaan mulla on kahdet housut, joita käytän ja sitten useampia paitoja. Mutta mun vaatekaappi on räjähtämäisillään ja silti käytän vain ehkä 10% kaikista vaatteista. Syy tähän ei oo se, etten tykkäis niistä vaatteista, vaan se että PELKÄÄN etten mahdu niihin, enkä uskalla kokeilla. Oon ostanut viimeisen puolen vuodenkin aikana kauheasti ns. "motivaatiovaatteita", jotka on just ja just menneet mun päälle silloin, kun oon ostanu ne ja oon toivonut että vähän ajan päästä ne on sopivia tai mieluummin vähän isoja.
Nyt sit kun oon jo jonkun verran kutistunut niiltä ajoilta, niin en silti uskalla kokeilla niitä. Käytän yhä pelkästään mun "turvavaatteita", jotka ei ehkä näytä niin hyvältä päällä, mutta niissä en tunne itseäni ainakaan liian läskiksi niihin vaatteisiin. Oon kai niin pettymyskammoinen, että haluun ottaa varman päälle. Niin kun aiemmin lupailin pidän seuraavan punnituspäivän 21.1 ja sen jälkeen kerran viikossa. Lupaan myös, että sit kun paino on alle 56 kokeilen niitä vaatteita. Luulen, että se voisi olla turvallinen ajankohta.
Oltiin mun pikkusiskon kanssa (se on mua 2 vuotta nuorempi) ostoksilla viime viikonloppuna. Kaupassa kokeilin tuumakoon 27 farkkuja, jotka oli ihan ok:t, mutta liian matalat, niin en halunnut niitä. Siskoni halusi kokeilla samanalisia, joten annoin housut hänelle kokeiltavaksi jälkeeni. Ja ne olivat hänelle samalla tavalla sopivat.
Myöhemmin siskoni sanoi (kai osittain leikillään), että hänestä on tosi outoa, että meillä on sama farkkukoko. Mua on jäänyt mietityttämään toi. Onhan se totta, että mä olen aina ollut meistä se ISO sisko, mutta me ollaan saman pituisiakin, joten ei kai mun tarvii olla enää isompi. Mieluummin olisin se pienempi. Mun sisko on aina ollut aika hoikka ja sporttinen, en ehkä sanois laiha, koska se on enempi lihaksikas. Mut hoikka ja urheilullinen. Enkä usko, että sillä on ollut koskaan mitään paineita sen kropasta. Mutta silti tuntui jotenkin hassulta, kun ihan kun se olis pitänyt itsestäänselvyytenä sitä, että se on aina pienempi kun mä...
Nyt lähden pakkaa tavaroita salille. Tulispa se Zumba nyt pian, en malttais odottaa enää, et pääsen treenaa sillä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Ole hyvä ja jätä kommenttia. Sekä risut, että ruusut tervetulleita.