keskiviikko 23. maaliskuuta 2011
Jos sen on oltava niin, olkoon sitten niin
Välillä oikeasti mietin, että olenko ollut ihan järjissäni kun olen hankkinut koiran. Ja mikä päähänpistos toisenkin koiran hankkiminen oikein oli?! Varsinkin kun tosiaan asun yksin, eikä sosiaalinen verkostonikaan ole kovin hyvä. Joka paikassa on karvoja ja pieniä tassunjälkiä lattiassa. Herään lähes joka aamu tuoreen pentukakan hajuun, mikä tarkoittaa, että pakko nousta heti ylös. Aamu alkaa siivoillessa ja koirien viemisellä ulos. Toisaalta pentu on vasta 3,5 kuukautta. Se ei pysty pidättämään pitkää aikaa. Ja tekeehän se asiansa sentään sanomalehdelle eikä pitkin kämppää. Sitä paitsi ei ole mitään ihanampaa, kuin aamulla kun avaa silmät ja kaksi pientä puikkonokkaa tuijottaa sinua iloisena sängyn laidalla onnellisena siitä, että äiti vihdoin heräsi.
Koirien pentuaika on sitä paitsi hirveän lyhyt ja on nopeammin ohi, kuin uskoisikaan. Pitää osata nauttia pentuajoista. Sitä paitsi ekan koirankin pentuajoista tulee aina mieleen vain ne kaikki positiiviset asiat, vaikka kun vähän tarkemmin muistelee niin kyllähän sekin pissasi omaan petiinsä, kärsi eroahdistuksesta ja jyrsi asioita, joita ei olisi saanut.
Joten vaikka joka päivä jossain vaiheessa kiroan sitä, että olen sinkku ja silti kerään koiralaumaa ympärilleni, niin samalla olen vähintään sata kertaa päivässä kiitollinen koiristani. Minulla on aina seuraa, joku pakottaa aina lenkille.
En ikimaailmassa vaihtaisi koiria mihinkään!
Minun kotiini paistaa aamuaurinko niin kirkkaasti, ettei keittiön pöydän ääressä näe tietokoneen ruudusta mitään. Aamuisin on siksi pakko käyttää konetta sängyssä. Kuinka harmillista!
Sen sijaan aurinko on aina tervetullut, vaikka ulkona tuuleekin nyt aika kovaa. Tänään ei ole mitään erikoista ohjelmassa, joten luvassa vain pari pitkää lenkkiä koiran kanssa ja oma lenkki sen lisäksi. Toki pennunkin kanssa ulkoilen joka päivä, mutta en laske niitä retkiä liikuntoihin, koska se on enemmän sellaista harjoittelua ja maailman ihmettelyä. Ei siinä minun kalorini paljon kulu!
Olen muuten ihan koukuttunut Avril Lavignen uuteen Goodbye Lullaby-levyyn. Siinä on tosi paljon hyviä biisejä. En myönnä olevani mikään Avril-fani, mutta aina kun häneltä ilmestyy uutta musiikkia olen ihan innoissani.
Nyt valmistautumaan päivän ekaan lenkkiin.
Tsemppiä kaikille<3
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Oletko koirien kanssa koko päivän, vai käytkö koulua? Vai oletko töissä? Aloitin vasta hiukan aikaa sitten lukemaan blogiasi, niin siksi kysyn (vaikea aina löytää muiden tekstien seasta). Ja lisäksi: kuinka vanha olet? =)
VastaaPoistaMulla on usein aivan kamala koirakuume, mutta onneks meillä on niin pieni kämppä, ettei ainakaan vielä olis kauheen ajankohtainen juttu:)
VastaaPoistaTsemppiä sinnekin ja tässä siis yks uusi lukijas:)