Typerästä (mutta ikävä kyllä pakollisesta...) yösyömisestä kiukustuneena ei ole paljon ruoka maistunut koko päivänä. Tai ei kai ihme, johan minä aamuyöllä tarpeekseni ahmin. Onneksi sentään paino oli suunnilleen samassa, kuin eilen. 54,8.
Päivällä kävin koiran kanssa lenkillä, josta juoksin puolet. Ulkona ei ollut lämpömittarin mukaan edes hirveän kylmä ja minulla oli villapaita, kevyttoppatakki, pipo ja hanskat, mutta olin silti aivan jäässä. Juostessa sentään vähän edes sulin. Kotiin tultuani imuroin ja pesin lattian + tiskasin ja lähdin sitten kävellen kauppaan. Joku voisi kuvitella, että meillä pidetään isoja bileitä, kun katsoo sitä pullojen ja tölkkien määrää, joita viikottain palautan kauppaan... Pelkkää pepsi maxia ja energiajuomia... Ei ihme, että tiskissäkin on ollut lautasten sijaan pelkkiä laseja ja muutama puurokippo.
Nyt sitten tunti sitten söin ensimmäisen kerran, siis jos ei lasketa yötä. Tein pienen kipollisen hedelmäsalaattia banaanista, omenasta, luumusta ja kiivistä (= noin 100 kcal). Lisäksi söin melkein kokonaisen kurkun.
Ja kohta, kunhan maha vähän laskee lähden tekemään päivän toisen pitkän lenkin. Tällä kertaa en kyllä lähde minnekään pilkkopimeille poluille...
Huomenna tulee oikeasti kova paikka, koska mennään taas käymään porukoilla... Onneksi vain käymään, eli ei yöksi, eikä edes kovin moneksi tunniksi. Ja koska menemme vasta puolenpäivän aikoihin voin sanoa, että olen jo syönyt kotona. Ja sitten voimme sopivasti lähteä alkuillasta ennen päivällisaikaa. Tai jos veljeni on tulossa myös, voin syödä pelkkää salaattia ja sanoa, ettei minun takia tarvitse tehdä erikseen kala- tai kasvisruokaa. Enemmän pelottaa, että siellä on jotain herkkuja odottamassa. Koska tunnen kyllä itseni, enkä pysty ottamaan vain yhtä keksiä tms.
Huh, tekisi koko ajan mieli mennä kuumaan suihkuun. On niin kylmä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Ole hyvä ja jätä kommenttia. Sekä risut, että ruusut tervetulleita.