perjantai 29. lokakuuta 2010
Twinkle, twinkle, little star, How I wonder what you are.
Minulla on jo monta päivää ollut sellainen tunne, että haluaisin jo laittaa ikkunoille kynttelikköjä ja askarrella silkkipaperista lumihiutaleita. Miten kukaan voi olla rakastamatta joulua? Kauppoihinkin alkaa pikkuhiljaa ilmestyä joulujuttuja. Kuukauden päästä saa avata joulukalenterin ensimmäisen luukun. Viime vuonna minulla ei ollut edes joulukalenteria. Ei kukaan ostanut minulle sellaista. Ja sitten kun joulukuun ensimmäisellä viikolla yritin sellaista etsiä, oli valikoima jo käynyt vähiin. Tänä vuonna pitää olla aikaisemmin liikkeellä.
Aikataulutin tämän päivän tosi huonosti, mutta muuten on mennyt hyvin. Aamulla painoin torkkua niin monta kertaa, että lopulta olin aikataulusta puoli tuntia jäljessä. Ja sitten kun minä en vain kertakaikkiaan osaa käydä nopeasti suihkussa! No, koira on onneksi sen verran aamu-uninen, ettei sitä haitannut vaikka ehdittiin aamulla käydä vain pyörähtämässä pihalla.
Koulutus oli tylsä, mutta tärkeästä aiheesta. Se kesti reilun tunnin ja yksi tyttö pyörtyi siellä! Hän vain yhtäkkiä jäi tuijottamaan eteenpäin ja meinasi kaatua. Siihen asti pystyin keskittymään hyvin, mutta tapahtuneen jälkeen alkoi vähän itseäkin huimaamaan. Myötätunnosta ehkä. Toisaalta olin siihen mennessä syönyt puolikkaan banaanin ja energiajuoman. Kun koulutus loppui kävin ostamassa Light Ananas Jaffan. Eipä siinäkään kaloreita kyllä ole koko pullossa kuin 25, mutta tuli sellainen olo, kuin olisi syönyt enemmänkin.
Paino oli tänä aamuna 54,6. Suhtaudun kuitenkin vähän skeptisesti tähän painonlaskuun. Varmasti se on lähinnä nestettä ja muutenkin, ei minusta paljon pienemmältä tunnu, vaikka onneksi se turvonnut "hiilarinaama" on ruvennut katoamaan... Ja kyllähän farkut tuntuvat vähän löysemmiltä, mutta se voi olla myös sitä, että nesteitä poistuu ja siksi turvotus laskee muualtakin, kun naamasta.
Tänään siis syöty puolikas banaani ja puuro mansikoilla ja sokerittomalla mehukeitolla. Lisäksi energiajuomaa, se Jaffa ja sokeritonta mehukeittoa. Varmaankin illalla vielä toinen puuro, mutta mansikat ovat lopussa. Ja se ahdistaa. En tykkää syödä puuroa ilman mitään marjoja, mutta en mielellään söisi myöskään nyt muuta, kuin puuroa. Se tuntuu niin turvalliselta ruualta. Tiedän paljonko siinä on kaloreita ja siitä tulee hyvä olo. Se täyttää vatsan ja lämmittää. Ei ehkä auta muu, kuin mennä kauppaan ostamaan mansikoita. Se on parempi vaihtoehto, kuin alkaa panikoimaan sitä, mikä voisi olla vaihtoehto puurolle ja sellaisella voi olla kohtalokkaat seuraukset.
Ajattelin, että voisin mennä vielä muutaman päivän tällä noin 500 kcalorilla. Siskoni tulee kylään tiistaina, joten silloin voisi olla herkkupäivä. Ajattelin, että voisin tehdä jotain hyvää salaattia ja sitten voisimme ehkä ostaa irtokarkkeja. Kun varmaankin jotain leffan katsomista tiedossa. Tai sitten vain popcorneja. Annan siskoni päättää. Joka tapauksessa tekee varmaan ihan hyvääkin välissä pitää yksi päivä, jolloin mennään vähän isommilla kalorimäärillä. Kai.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Ole hyvä ja jätä kommenttia. Sekä risut, että ruusut tervetulleita.