Vaikea aamu. Paino 53.2 (ainut hyvä asia!). Aamiainen ei meinaa mennä alas. Olen nyt kohta viikon syönyt väkisin joka aamu aamiaista (vain siksi, että aineenvaihdunta käynnistyisi), mutta silti se on yhtä vaikeaa joka aamu. Tottuuko elimistöni ikinä aamiaiseen. Olen niin kauan skipannut sen tai syönyt vasta 11-12 välillä, kun ei edes enää ole käytännössä aamu...
Ulkona on hirveä lumimyrsky. Ja minä kun ajattelin tehdä koiran kanssa vielä kunnon lenkin, ennen kun äiti tulee hakemaan sen hoitoon ja minä lähden siskon kanssa elokuviin. Enkä ehdi salillekaan tänään, joten pakko tehdä jotain! Odotan nyt hetken, että jos lumisade vähän laantuisi ja lähden sitten lenkille. Minusta viis, mutta koira palelee niin helposti, että siitä minä olen huolissani.
Ja taas on pää kipeä. Ja sen lisäksi vatsalihakset ja kyljet. Ja jalat. No, tuntee ainakin tehneensä jotain eilen salilla!
Tavallaan ahdistaa elokuviin meneminen. Tiedän kyllä, että tästä päivästä tulee joka tapauksessa boostauspäivä, koska mennään illalla vielä porukoille ja äiti tekee ruokaa, eli en kehtaa olla syömättä. Tuntuu vain, että kaikki tuollaiset leffasyömiset ovat ihan turhia kaloreita. Mutta siskoni tuntee minut kuitenkin sen verran hyvin, että todellakin ihmettelee, jos en osta mitään namia leffaan. Yritän kuitenkin minimalisoida vahingot ja EN osta yhtään suklaata ja jos mahdollista niin VAIN kovia karkkeja VÄHÄN, koska niiden syöminen kestää kauemmin. Huomenna on pakko mennä salille, kunhan olen selviytynyt sinne lääkäriin ensin. Olen siitä jo nyt paniikissa, vaikka lupasin itselleni etten mieti sitä vielä...
No, eipä tuo pyry näytä minnekään laantuvan, joten ei kai auta muu kuin pakkautua toppavaatteisiin ja lähteä tuulta päin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Ole hyvä ja jätä kommenttia. Sekä risut, että ruusut tervetulleita.