perjantai 17. joulukuuta 2010

They say that things just cannot grow beneath the winter snow


En kestä tätä. Päivät vain hurahtavat ohi, enkä ehdi tehdä mitään. Siis minä, joka olen sairaslomalla ja jolla ei ole mitään oikeita velvollisuuksia en saa mitään tehtyä. Eilen en jaksanut sitten lopulta mennä salille, mutta kävin sen sijaan kävelemässä yhden ylimääräisen reippaan lenkin ilman koiraa.

Tänään en myöskään jaksanut lähteä salille, joten ajattelin mennä vähän jouluostoksille ym. Olen herännyt puoli kymmeneltä ja tämän reilun viiden tunnin aikana olen syönyt vähän aamupalaa, tehnyt yhden lenkin koiran kanssa ja käynyt suihkussa + meikannut. Normaalilla ihmisellä menee tuohon pari kolme tuntia maksimissaan.
Ja nyt vatsa tuntuu ällöttävältä ja turvonneelta ja kipeältä, enkä tiedä jaksanko ollenkaan lähteä minnekään. Kämppä on hävityksen jäljiltä, pitäisi siivota ja tiskata ja ahdistaa, kun ei tiedä mistä aloittaisi. Pitää käydä kaupassa ostamassa lisää turvaruokia. Ne pari hankittua lahjaa lojuu siellä ja täällä, kun ei ole paperia, mihin ne paketoisi.
Luultavasti kävelen vain kauppaan jotain pitkää kiertotietä, ostan turvaruuat ja jos löydän niin joulupaperia. Sitten tulen kotiin ja siivoan ja tiskaan, teen koiran kanssa iltalenkin ja sitten treenaan vatsat. Iltapalaksi maustamatonta jugurttia, kuten eilen.

Paino oli tänään 53.4. Läski.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Ole hyvä ja jätä kommenttia. Sekä risut, että ruusut tervetulleita.