lauantai 18. joulukuuta 2010

Following my footsteps home, This time I'm walking alone


Minä näin viime yönä unta, että kun vein koiran pihalle kaikki lumi oli sulanut ja satoi vettä! Ajattelin, että sen on pakko olla vain unta ja yritin herätellä itseäni, mutta se oli niin todellista. Onneksi lopulta oikeasti heräsin ja vein koiran pihalle. Siellä oli isot kinokset lunta ja pakkasta -15 astetta. Minä pidän talvesta ja kylmästä, vaikka mielelläni katselenkin sitä sisätiloista lämpimästä, koska olen aina jäässä joka tapauksessa.

Aamupaino 52.5!!!
Raksi ruutuun<3 Miten on mahdollista??! Siis hyvä juttu tietenkin, mutta aika outoa, että tippuu yhdessä vuorokaudessa 900g! Mutta enää 600g, niin voin olla tyytyväinen. Ja jos tippuu jouluun mennessä enemmänkin vielä (tässähän on aikaa vielä hurjat 5 päivää), niin aina vaan parempi. EHKÄ sitten en tuntisi niin suurta ahdistusta kaikesta joulumätöstä. Ja ONNEKSI minulla on koira, joten joudun käymään joka päivä niillä lenkeillä, vaikka olisi kuinka ylensyönyt olo jouluna.

Eilen siis syömiset aamulla kaksi kananmunan valkuaista + tomaattia ja kurkkua. Päivällä mustikkakeittoa. Illalla sittenkin jugurtin sijaan kurkkua ja paprikaa + american-dippiä. Tosin dippi tehty maustamattomaan jugurttiin, joten tulihan sitä jugurttiakin vedettyä. Tein dippiä 200g, mutta puolet meni roskiin. Tuo yksi pussi dippiä on ihan liian iso yhdelle!
Liikunnat oli kaksi lenkkiä koiran kanssa + yksi ilman koiraa ja yöllä vielä ennen nukkumaanmenoa melkein koko vatsatreeni.
Niin ja hoidin kaikki asiat, eli kävin kaupassa, siivosin ja tiskasin ja paketoin vielä kaikki hankitut lahjatkin! Tosin pari laatikkoa pitäisi vielä vidä vintille, mutta en uskaltanut tehdä sitä illalla, koska pelkään vinttiä...

Tänään ajattelin vielä olla laiska ja jättää salin väliin ja mennä tekemään jouluostokset mahdollisimman valmiiksi. Olen yrittänyt miettiä lahjat mahdollisimman valmiiksi, jottei minun tarvitse kierrellä ahtaissa kaupoissa ikuisuuksiin saakka. Olen tässäkin suhteessa mahdoton, koska en voi mennä ostoksille arkiaamuna (jolloin kaupoissa on tyhjää), koska ahdistun kun olen ainoa asiakas ja myyjät kyttäävät. Siis ei sillä, että yrittäisin varastaa tai muuta, mutta haluan katsoa rauhassa. Kyllä minä kysyn sitten, jos haluan jotain tietää. Toisaalta inhoan tehdä ostoksia myös ruuhka-aikaan. Joka paikkaan on jonoja ja vihaan ihmisiä, jotka jäävät tien tukkeeksi ahtaisiin käytäviin, tulee kuuma ja ahdistus. No, tänään menen kuitenkin kokeilemaan, jos saisin jotain ostettua...
Olisi kiva, kun olisi askelmittari, niin tietäisi tarkkaan paljonko shoppaillessa kävelee. Voisin joka tapauksessa kierrellä vähän ylimääräistä ja kiertoteitä joka paikkaan.
No, sen lisäksi kuitenkin normaalit lenkit koiran kanssa ja ruokailut varmaan samoin, kuin eilen...

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Ole hyvä ja jätä kommenttia. Sekä risut, että ruusut tervetulleita.